Puolikas sateenkaari

Nyt kun tämä raskaus voi päättyä minä hetkenä tahansa, on ehkä aika tehdä jonkinlainen yhteenveto tästä. Näitä en jää kaipaamaan: —  Närästys. Sitä on ollut nyt jo puolentoista kuukauden ajan ja se vain pahenee. — Tylsistyminen. Sitä on ollut ilmassa kuukauden ajan eli äitiysloman ensimmäisen viikon jälkeen. — Ei ole mitään päällepantavaa. Enää neljä paitaa mahtuu päälle ja kesämekot ovat liian kylmiä. — Kuumuus. Olen nukkunut pari viikkoa ikkuna auki, vaikka ulkona on vain pari astetta. — Turvotus. Se vain pahenee. — Kömpelyys. Kummasti alkaa tajuta, kuinka ketterä sitä normaalisti onkaan. — Unissa kuolaaminen. Uusi oire, josta olen puhunut parille kaverille ja ne kertoi kokeneensa saman. — Kaikenlaiset muut oudot oireet. Osa niistä on jo kadonnut, osa ei. — Ruokarajoitteita. En ole mikään sushifanaatikko, mutta kyllähän sitä kaipaa, kun se kielletään. — En kiinnosta ketään. Siis miehiä. Eli olen elänyt pakotetussa selibaatissa siitä lähtien, kun maha alkoi näkyä. Nä...

Lapsen isä halusi todella kiihkeästi kertoa yleisesti, eli toisin sanoen Facebookissa, että meille on tulossa vauva. Olimme sopineet jo ennen hedelmöitystä, että julkaisemme tiedon jossakin vaiheessa. Koimme molemmat, että se olisi helpompaa. Ei tarvitsisi kaikille selittää: "Joo, olen sinkku, mutta halusin lapsen. Lapsella on isä. Hän on ystäväni, joka on homo..." tai "Joo, olen yhä homo, mutta halusin lapsen, joten teimme lapsen ystäväni kanssa." Ajatuksena oli ensin, että käymme perhepotretissa yhdessä minä, maha ja lapsen isä. Julkaisemme sitten sen kuvan ja kerromme asiasta. Eihän siitä mitään tullut. Kahdesta syystä lapsen isä ei jaksanut odottaa emmekä löytäneet sopivaa yhteistä aikaa. Minulla ei ollut julkistamisessa mikään kiire, mutta lopulta pari viikkoa rakenneultran jälkeen annoin periksi. Sovimme, että illalla kahdeksalta laitetaan julkaisut ulos. Tägäsimme toisemme ja kerroimme kumpikin omalla tavallamme (jonka hyväksytimme toisella etukäteen), et...

Kuulin ystävältäni, että vieläkin on olemassa perheitä, jotka hylkäävät lapsensa sen takia, että nämä ovat homoseksuaaleja tai viimeistään, kun nämä haluavat perustaa oman perheen. Siis vuonna 2017!? Minun on todella vaikea käsittää tätä. Olen toki hetero, mutta olen saamassa lasta homon kanssa, eli perheestäni tulee sateenkaariperhe. Olen kertonut asiasta täysin avoimesti kaikille ja vastaanotto on ollut lähinnä ihailevaa ja innostunutta. Jopa ultrassa kätilö (vai onko se sairaanhoitaja?) oli niin innoissaan, että hän printtasi kuusi kuvaa kaksin kappalein. "Tulipas niitä paljon. Älkää katselko niitä tuossa käytävällä, etteivät muut tule kateelliseksi." Ymmärrän täysin, että ihmisiä kiinnostaa, miten lapseni on saanut alkunsa. On olemassa niin paljon vaihtoehtoja: 1. Olen yllättänyt kaikki ja pystynyt pitämään salassa vakavan parisuhteen (olen aika lörppö, ei onnistuisi). 2. Lapsi on vahinko yhden illan jutusta tai vastaavasta. 3. Lapsi ei ole vahinko yhden illan jutu...