Suuri julkistus - FB sekosi

Lapsen isä halusi todella kiihkeästi kertoa yleisesti, eli toisin sanoen Facebookissa, että meille on tulossa vauva. Olimme sopineet jo ennen hedelmöitystä, että julkaisemme tiedon jossakin vaiheessa. Koimme molemmat, että se olisi helpompaa. Ei tarvitsisi kaikille selittää: "Joo, olen sinkku, mutta halusin lapsen. Lapsella on isä. Hän on ystäväni, joka on homo..." tai "Joo, olen yhä homo, mutta halusin lapsen, joten teimme lapsen ystäväni kanssa."

Ajatuksena oli ensin, että käymme perhepotretissa yhdessä minä, maha ja lapsen isä. Julkaisemme sitten sen kuvan ja kerromme asiasta. Eihän siitä mitään tullut. Kahdesta syystä lapsen isä ei jaksanut odottaa emmekä löytäneet sopivaa yhteistä aikaa.

Minulla ei ollut julkistamisessa mikään kiire, mutta lopulta pari viikkoa rakenneultran jälkeen annoin periksi. Sovimme, että illalla kahdeksalta laitetaan julkaisut ulos. Tägäsimme toisemme ja kerroimme kumpikin omalla tavallamme (jonka hyväksytimme toisella etukäteen), että vauva on tulossa. Odotin, että tykkäyksiä alkaisi tulla, mutta viiden minuutin päästä niitä oli vasta yksi. Olin vähän pettynyt. Lähdin suihkuun. Olin ajatellut, että julkaisu aiheuttaisi jonkin verran säpinää, tulisi varmaan muutama kommenttikin.

Kun palasin suihkusta, huomasin, että oma Facebook-maailmani oli mennyt ehkä hieman sekaisin. Onnitteluja oli kertynyt valtava määrä, tykkäyksiä vielä enemmän. Sitten alkoi tulla yksityisviestejä. Moni kertoi, että heillä on samoihin aikoihin laskettu aika (joulun aikoihin näemmä harrastetaan aika paljon seksiä). Osasta en ollut edes tiennyt, että he odottavat. Yhdellä ystävälläni on jopa samana päivänä laskettu aika. Seitsemällä viikon sisällä!

Sitten alkoi tulla myös kiitos-viestejä. Usea kaverini kiitti, että olin kertonut asiasta avoimesti. Yksi kertoi, kuinka hän on kipuillut lapsettoman sinkun -statuksestaan, mutta että hän ei ollut edes tajunnut, että näinkin voi tehdä. Toinen kertoi, että hän oli miettinyt lapsen hankkimista yksin, mutta ei ollut keksinyt, miten siitä kertoa. "Kun näin sun postauksen, tajusin, että noinhan se pitää tehdä. Ihan vaan kertoa asiasta. Eihän siinä ole mitään ongelmaa." Lupasin useammalle, että jos he päätyvät hankkimaan lasta klinikan kautta, voin kertoa omista kokemuksistani.

Yksi ystäväni jopa soitti. Emme olleet puhuneet pitkään aikaan. Sen siitä saa, kun toiselle syntyy kaksi lasta lyhyen ajan sisällä ja aiemmin nähtiin lähinnä baarissa. Hän oli aivan innoissaan. "En ollut tajunnut, että noinkin voi tehdä. Tuohan on ihan älyttömän järkevää! Onneksi olkoon!"

Loppujen lopuksi tykkäyksiä postaukseeni tuli lähes 500 (eli lähes kaikki fb-kaverini tykkäsivät siitä) ja kommenttejakin parisen sataa. Huomasin, että osa kavereista oli kommentoinut myös lapsen isän postaukseen tai vain sinne. Hänkin sai valtavan määrän huomiota.

Vain yksi ihminen ei tuntunut tajuavan, mistä on kyse. Olin hieman ihmeissäni, koska juuri hänestä en olisi sitä odottanut. Jostakin muusta kyllä. Aluksi jopa luulin, että hän pelleilee. Ehkä se, ettei hän tajunnut/tajua johtuu sitten siitä, että hän on minua 10 vuotta vanhempi mies, joka on löytänyt vaimonsa nuorena ja hoitanut asiat todella perinteiseen porvarilliseen tapaan. Hän ei vain tuntunut ymmärtävän asiaa, vaikka yritin vääntää rautalangasta. "Siis kenen vatsa tuossa kuvassa on? Oletteko siis pariskunta? Ja miksi kävitte klinikalla?"

Mutta kaikki muut viestit olivat yksinomaan ilahtuneita, ehkä hieman yllättyneitä, mutta todella kannustavia. Liikutuin oikeasti. Onneksi nykyään tällaiset perheetkin otetaan näin hyvin vastaan. Olen täynnä rakkautta ja täysin ulkona raskauskaapista.